Raiteilla Rotterdamiin ja kiskoilla Kölniin

Sijaintini näppäryys tuli taas tällä viikolla todistettua, kun Suomi tuli pelaamaan EM-karsintaa Hollantia vastaan. Puolikas vapaapäivä oli riittävä loma-anomus, kun töistä pääsee Rotterdamiin parissa tunnissa. Lipunmyyjä päätti vielä kohteliaasti tarjota nuorisolippua, mutta tarkastajan pelossa kieltäydyin ja maksoin täyden. Itse peli oli ensimmäisen 16 minuutin jälkeen melko hyvää, ja Suomi ajoittain jopa hallitsi. Harmi vain, että näihin 16 minuuttiin mahtui jo kaksi vastapuolen maalia. Vaikka Suomi kavensikin pian toisen maalin jälkeen, oli annettu tasoitus liian suuri vastapuolen tasoon nähden. Neljä päivää oli kulunut Moldova-fiaskosta, ja siihen nähden eteenpäin oli menty.


Keskiviikkoaamuna Belgiaan palattuani torstai oli toinen ja viimeinen kokonaan maassa vietetty päivä tällä viikolla. Perjantaina lähdin kutsun kuulleena Kölnin kautta Düsseldorfiin ja vietin oikein mukavan ja kiireettömän viikonlopun Saksanmaalla. Aikaa Brysselistä menee pari-kolme tuntia riippuen junien yhteensopivuudesta.


Odotan vielä sitä päivää, kun joku saa päähänsä ottaa vaaliteemakseen Suomen siirtämisen Tanskan paikalle. Ei tarvitse enää sivusta seurata eurooppalaismatkoja. Siihen asti äänestän jotain muuta, mitä?

Moldovan Munaus

Tähän pitäisi kai olla jo tottunut: Ennakkosuosikkina perunakentällä, eikä peli kulje. Kyse on tietenkin Suomen jalkapallomaajoukkueen vieraspelimatkasta Moldovaan EM-karsinnan avaukseen. Itse kävin kyseisen ottelun katsomassa Bar Confusionissa, jossa näkyy Suomen kanavat ja joissa näytetään vain yhtä peliä kerrallaan. 

Suomella oli pelissä paikkansa, ei tosin montaa todellista. Paras paikka siunaantui Kasper Hämäläisen esityöstä yliajalla, mutta Mika Väyrynen laukoi ohi. Mitä pelistä jäi käteen? Ulosajo, tunnin vajaamiehisyys ja kahden maalin tappio jalkapallokääpiötä vastaan. Hyypiän punainen oli oikeutettu, mutta tuomarin taipumus antaa vapaapotkuja pienimmästäkin kompastumisesta molemmille joukkueille. Jopa selvä ponnistus lähimmän suomalaisen ollessa puolen metrin päässä koskettamatta toi kuolleelle joutsenelle vapaapotkun.

Niin sitä sanotaan, että mitä parempi kenraali, sen huonompi ensi-ilta. Tai toisinpäin. Eilen oli postimies tuonut lipun seuraavaan peliin, joten Rotterdamiin tieni vie. Hollannin pelityyli sopii Suomelle paremmin, koska he ovat ennakkosuosikki eikä suomalaisten tarvitse ohjata peliä. 

Muistettakoon, että viime karsinnat alkoivat yllätystasurilla Saksaa vastaan, kun odotettiin tappiota. Toivotaan tällä kertaa käyvän kuin elokuvissa: Alussa kompuroidaan, sitten saadaan kollektiivinen herätys ja joukkue hitsautuu yhteen yön yli nukkuessaan. Viime hetkellä mennään ohi dramaattisella yliaikamaalilla joka tuo tarvittavan tasapelipisteen ja auttaa kipuamaan pahimman kilpailijan ohi, samalla maalierolla mutta yksi maali enemmän tehtynä. Sanoisin siis, että vielä mennään käsikirjoituksen mukaan.

Klikkaa nähdäksesi lähihistorian pahin pettymys

Ympäri käydään, yhteen tullaan

Kuulin kerran sanottavan, että syy suomalaisten vähyyteen kotimaassaan on siinä, että heihin törmää joka puolella muualla. Sain tälle lausahdukselle eilen vahvistusta vuokraisännän koputtaessa oveeni. Hänellä oli mukanaan vastapäisen huoneen uusi asukas, joka tervehti reippaasti suomeksi. Ilta menikin sitten psyykkistä selviytymispakettia antaessa. Suomalainen asuintoveri tähän loppuun saattaa myös pehmentää laskua paluuta ajatellen.

Kerroin hänelle muun muassa asukkaaksi rekisteröitymisestä, ja aikeenani olikin tänään hoitaa viimeinen osuus eli kuvien vienti kaupungintalolle henkilökorttia varten. Jo ennen luukkujen aukeamista niiden takana oli pitkä jono, ja pelkän vuoronumeron saantiin meni yli puoli tuntia. Aikani odottelin omassa jonossani, mutta aika kului ja virkailijoiden pääasiallinen tehtävä oli tänään olla ystävällinen ja jutustella mukavia jokaisen asiakkaan kanssa, lähdin yhdeksän jälkeen papereineni ja kuvineni kohti työpaikkaani.

Tästä päästäänkin junien toimivuuteen. Nopeimmalla junalla olisin ehtinyt töihin ennen liukuman loppua, jos siitä ei olisi veturi hajonnut edelliseen asemaan mennessä ja odotin sitten seuraavaa. Junamatkan jälkeen huomasin, että bussit olivat myöhässä. Ei auttanut kuin ottaa taksi. Lopulta päivä ei ollut kiireinen, ja pystyin lähtemään 6½ tunnin jälkeen ottaen näin takaisin loman jälkeisiä ylityötunteja. 

Takkuava päivä, mutta ainakaan se ei ollut maanantai. Ja maanantaikin tulee vastaan vain kerran viikossa.

Tribliana

Blogini nimi tulee iirinkielisistä sanoista tri bliana ina dhiaidh sin, kolme vuotta myöhemmin. Tällä viittaan ajankohtaan, jolloin alunperin lähdin kotimaastani Suomesta ensin Irlantiin ja sitten Suomen kautta Belgiaan. Ympyrä on nyt sulkeutumassa, koska pian kolmivuotispäivän jälkeen olen jättämässä Belgian taakseni ja kirjoitan täällä tuntemuksistani asian tiimoilta.

Jos jotain olen matkan varrella oppinut, niin ainakin sen, miten kippistetään eri kielillä Euroopassa. Aloitetaan siis kriekkalaisilla aakkosilla (Kriek on Belgian erikoisuus, kirsikkaolut. Toisinaan sitä käytetään myös kuvaamaan hedelmäoluita yleensä, mutta varsinaisesti se tarkoittaa vain kirsikkaa). Mikäli ehdin ennen lähtöäni vielä muita maistaa, lisään ne listaan.

Kriekkalaiset aakkoset


Bellevue. Maistamistani kirsikkaoluista oluenmakuisin ja siksi itselleni vaikeimmin nieltävä. Bellevue extrassa olut ei ole maussa yhtä läsnä, joten kyseiseltä valmistajalta suosin tätä vaihtoehtoa.

Hoegaarden Rose. Ei kuulu Kriek -perheeseen, mutta pitäähän aakkosissa H-kirjain olla. Hyvin oluinen jälkimaku.

Lindemans. Yksi mieluisimmista vaihtoehdoista, koska oluesta ei ole häivähdystäkään. Maistuu tosin hieman esanssiselta.

Mort Subite. Olen maistanut vain kerran, koska yleensä hanasta saa Bellevueta tai Lindemansia. Kuuluu kuitenkin suosikkeihini.

St. Louis Ohittaa jopa Lindemansin oluisuuden puutteellaan sekä hedelmäisemmällä maullaan. Maistuu hedelmältä, ei esanssilta.

Timmermans. Tähän mennessä maistamistani kirsikkakokelaista kitkerin, ei miellyttävä kokemus ihmiselle, joka ei juo olutta.

Vastuuvapauslauseke: Lista perustuu puhtaasti subjektiivisiin näkemyksiin ja makutottumuksiin ja on todennäköisimmin suoraan käänteinen omiin mieltymyksiisi nähden, mikäli pidät oluesta. Suositusten perusteella maisteluun käytettyjä rahoja ei palauteta blogistin toimesta.


Tässä kaikki tällä erää, pysykää linjoilla tietääksenne lisää Belgian, Irlannin ja Suomen kulttuureista ja niiden eroista.